Vaivainen huutoni nettiavaruudessa kantoi ilmeisesti Jumalan korviin, sillä täällä sätkin edelleen. Vain tunnarit hukkuivat matkalla, mutta varalesken varhaisemmat vaiheet avautuvat vielä osoitteessa: http://varaleski.vuodatus.net

Herra pelasti minut vuoden takaisesta ahdingostani vain syöstäkseen minut uuteen tuhoon. Alan tottua tähän, sillä ymmärrän yhä selvemmin, että osani on olla yksi niistä nimettömistä ja kasvottomista, joista Jeesuskin lausui: "...Köyhät teillä on aina keskuudessanne..." Samoin Hän antoi valituille ohjeeksi: "Menkää ja myykää kaikki, mitä teillä on, ja antakaa köyhille." Valitettavasti Hänen neuvoaan ei kukaan sittemmin noudattanut, ja näin täällä Saatanan herruudessa köyhien asema on surkeampi kuin Jeesus ikinä tarkoittikaan. Mutta siis köyhien olemassaolo on itsetarkoitus, pakko, jonka motiivit jäävät Jumalan omaperäisen logiikan uumeniin.

Kaikesta huolimatta - ja ehkä juuri siksi - ylistän Herraa entistä voimallisemmin:

PSALMI 40

"...2. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.
3. Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni.
4. Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan.
5. Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan eikä käänny ylpeiden puoleen eikä niitten, jotka valheeseen eksyvät!
6. Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan. Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi, kuin luetella taidan.
7. Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty; minun korvani sinä avasit, polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi.
8. Silloin minä sanoin: "Katso, minä tulen; kirjakääröön on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä.
9. Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni."
10. Minä julistan vanhurskautta suuressa seurakunnassa; katso, en minä sulje huuliani. Sinä, Herra, sen tiedät.
11. Minä en peitä sinun vanhurskauttasi omaan sydämeeni, vaan puhun sinun uskollisuudestasi ja avustasi; minä en salaa sinun armoasi ja totuuttasi suurelta seurakunnalta.
12. Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi, sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.
13. Sillä lukemattomat vaivat minua saartavat, minun rikkomukseni ovat ottaneet minut kiinni, niin etten nähdä taida; ne ovat useammat kuin pääni hiukset, ja rohkeus on minulta mennyt.
14. Kelvatkoon sinulle, Herra, pelastaa minut, Herra, riennä minun avukseni.
15. Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka minun henkeäni etsivät, hukuttaaksensa sen; peräytykööt ja tulkoot häpeään ne, jotka tahtovat minulle onnettomuutta.
16. Tyrmistykööt häpeästänsä ne, jotka minulle sanovat: "Kas niin, kas niin!"
17. Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ne, jotka sinun autuuttasi rakastavat, sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra!"
18. Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen. Sinä olet minun apuni ja pelastajani; minun Jumalani, älä viivy. "